Nooan arkki ­kertomus

Nooan arkki on yhteinen tarina sekä juutalaisille, muslimeille ja kristityille, kertomus löytyy sekä Raamatusta (1 Moos 6:9­9:17) että Koraanista (11:25­49).Kertomus kerrotaan lapsen suuhun sopivana kuvakirjojen, kuvien ja oman kerronnan kautta.Kirjoja Nooan tarinasta: esim. Ensimmäinen sateenkaari – Nooan arkin tarina, Vilskettä Nooanlaivassa, Lasten kuvaraamattu, Abrahamin lapset – kolmen uskonnon yhteiset juuret, Islamin 1­2luokan oppikirja SALAAM.Tarvitaan askartelumateriaalia, josta askarrellaan laiva, eläimet ja sateenkaari. Eläimiä voi muovailla, askarrella vessapaperirullista, kainkaista, savesta, taikataikinasta, kartongista,luonnonmateriaaleista. Tarinasta voi tehdä keppinukke­ tai nukketeatteriesityksen.Musiikkina voi käyttää Lasten Virsi cd: Nooa, Kenelle ojennan käteni, Näin rauhaa rakennamme.Kuvamateriaalia löytyy Papunet kuvapankista netissä (Eri uskontjen symbolit, pyhät kirjat,kuvitusta Nooana arkista) tai kuvientekoa kuvaohjelmalla (Boardmaker/Symbol) tai itse piirtämällä.Vedeksi tarvitaan suuria sinisiä kankaita, joita nostellaan ylös ja alas yhdessä lasten kanssakertomuksen kohdassa, jossa vesi nousee ja laskee.Lapsiryhmä tutustuu kertomukseen ja lauluun Nooasta. Kertomus voidaan esitellä lapsille lukemalla, kertomlla, kuvien avulla, leikkimällä draamaleikkinä tai lelueläimillä. Sen jälkeen lapset askartelevat eläimiä eri menetelmillä. Eläimet voidaan sijoittaa yhteiseen isoon laivaan.Tuotokset kootaan näyttelyksi yhteiseen tilaan.Tuulisen saaren tarinassa saareen tulee outo vieras. Tarinassa kerrotaan miten hän tutustuu ja ystävystyy saaren muiden olioiden kanssa. Seuraavassa tarinaan liittyviä tehtäviä. Tehtäviä voidaan myös soveltaa omiin tarinoihin tai aiheisiin.

 

Tuulisen saaren rakentaminen

Tämä harjoitus liittyy Tuulisen saaren Tutter -tarinaan, jonka voit lukea täältä: http://yhteisymmarrysviikko.fi/kasvatusmateriaaleja/dialogiharjoitukset/tuulisen-saaren-tutter/

Rakennetaan yhdessä saarimiljöö esimerkiksi kanaverkosta, sanomalehtiliuskoista ja liisteristä.Mitä värejä saaressa on? Miten saaren keskellä olevan majan voisi rakentaa? Tutkitaan saaren hahmoja ja valmistetaan ne esimerkiksi massasta tai piirtämällä. Massahahmoista saadaan kylään pöytäteatterilaiset. Esitetään tarina ja lapset saavat työstää tarinan jatkon. Miten saarelaisten elämä jatkuisi?

 

Oma kotipesä

Lapset saavat rakentaa oman kotipesänsä annetuista materiaaleista. Tutkitaan pesiä yhdessä. Jokainen saa sanoittaa mikä tekee pesästä turvallisen? Miksi siellä on hyvä olla? Rakennetaan yhteinen kylä kotipesistä ja sadutetaan, mitä kaikkea kivaa kylässä voi tapahtua.

 

Saaren asukkaat

Ojaajalla on hatun sisällä lappuja, joissa on kirjoitettuna tai piirrettynä saaren asukkaiden kuvia. Jokainen lapsi nostaa vuorollaan hatusta lapun. Jokaisen olion kuva tai nimi on vähintään kolmessa lapussa. Lappuja ei saa näyttää toisille, ja lapset hajaantuvat ympäri huonetta. Kun ohjaaja antaa merkin, lapset lähtevät etsimään toisia, samanlaisia olioita, tarkoituksenaan löytää oman ryhmän jäsenet. Leikki loppuu, kun kaikki ovat löytäneet omaan ryhmäänsä.

 

Nimien tutkiminen

Mitä eri nimiä lapsiryhmästä löytyy, löytyykö samoja nimiä? Keksitään yhdessä jotakin hyvää jokaisesta nimenhaltijasta. Kuka on päättänyt nimestäsi, löytyykö suvusta samaa nimeä? Löytyisikö siitä valokuvaia katsottavaksi (erilaiset tavat, juhlat ja kulttuuri)? Tarkoittaako nimesi jotakin jollakin kielellä? Millaisia ovat tarinan hahmojen nimet? Tunnetko ketään, jolla olisi sama nimi? Kertovatko tarinan hahmojen nimet jotakin itse hahmosta?

 

Keskustelua ryhmässä

Miksi Porjuska ja Mitti eivät halua, että Tutter tulee saarelle? Mitä he ajattelevat? Miten asia ratkeaa? Miteä olisit itse tehnyt? Miksi Porjuska, Mitti ja Nanokki epäröivät ottaa Tutterin mukaa peliinsä? Miten asia ratkeaa? Mitä olisit itse tehnyt? Kun ryhmään tulee uusi lapsi, miten voit oppia tuntemaan hänet? Miten auttaisit häntä ensimmäisenä päivänä? Oletko itse tullut uutena ryhmään (päiväkotiin, jumppaan, uimakouluun)? Muistatko miltä se tuntui? Mikä auttoi sinua silloin?

 

Ystävyys

Millainen on hyvä ystävä? Tarvitseeko ystävän olla samanlainen kuin sinä? Kenet haluaisit ystäväksi Tuuliselta saarelta, miksi? Kenen kanssa tuntuisi hankalalta aloittaa leikki, miksi? Miten neuvoisit saaren asukkaita ottamaan muita leikkiin mukaan ja olemaan hyvä ystävä? Mitä ohjeita antaisit? Kuka hahmoista teki toisille hyvää? Millaisia hyviä tekoja voi tehdä kaverille? Millaisista hyvistä teoista syntyy hyvä mieli porukassa? Tutustukaa kultaiseen sääntöön eri uskonnoissa.

 

Minulle tärkeää

Jokainen lapsi saa piirtää yhden kotikylän olion. Kun piirustukset ovat valmiita, olioille esitetään kysymyksiä: Mikä on nimesi? Minkä ikäinen olet? Mistä pidät? Mistä et pidä? Mitä harrastat? Missä asut? Lopuksi keskustellaan siitä, mitä yhteistä olioilla ja itsellä on.

 

Illalla yhdessä

Saaren majassa jokaisella on oma pienenpieni paikkansa. Siellä ystävät nukkuvat yhdessä. Millaisia tapoja otuksilla on ennen nukkumaan menoa? Mahtoivatko he pestä hampaansa? Lukiko joku iltasadun? Jokainen lapsi saa kertoa perheensä iltarutiineista. Mikä on yhteistä? Onko jollakin oma iltarukous? Muistetaanko se?

 

Kotkylän polku

Kotikylään (lattialle) on etukäteeen tehty polku kuviomerkeillä (ympyrä, kolmio, neliö,suorakulmio). Lapset saavat kulkea polkua pitkin esimerkiksi ainoastaan kolmioita tai neliöitä pitkin. Isommille lapsille voidaan antaa jokaiselle oma tehtävänsä kulkea. Pienimmät voivat kulkea seuraten toisiaan.

 

Kotikylän värileikki

Leikissä on käytössä eri värisiä kartonkilappuja. Mietitään yhdessä jokaiselle värille kiva yhteinen tehtävä: juostaan huoneen ympäri, tehdään kuperkeikka, hypitään yhdellä jalalla, taputetaan käsiä yhteen jne. Leikki alkaa, kun ohjaaja nostaa jonkun värin ylös, ja lapset saavat toimia väritehtävän mukaan. Leikin jatkuessa jokainen lapsi saa vuorollaan olla ohjaajana

 

Kotikylän tervehdykset

Lapset istuvat piirissä. Yksi heistä nousee seisomaan ja menee jonkun piirissä olevan luo ja sanoo:”Polveni tervehtii kyynärpäätäsi”. Se jota tervehditään, jatkaa leikkiä menemällä jonkun toisen luo. Nyt tervehdys täytyy tehdä jollain toisella kehon osalla. Leikki jatkuu, kunnes jokainen on saanut tervehtiä piirissä olevia.

 

Saaren asukkaat orrella

Kaikki lapset ovat saaren asukkaita orrella eli seisovat rivissä penkillä. Ryhmän tehtävä on asettua orrelle riviin erilaisten ominaisuuksien ja asioiden, esimerkiksi pituuden mukaan. Ohjaaja ohjeistaa, kumpaan päähän ortta tulee pisin, kumpaan lyhyin. Lasten tehtävä on järjestäytyä pyydetyllä tavalla siten, ettei kukaan putoa orrelta. Erilaisina ominaisuuksian voi olla esimerkiksi hiusten väri, silmien väri, ikä, kengän numero, hiusten pituus jne.

Kontaktipiiri

Lapset seisovat isossa piirissä kasvot kohti piirin keskusta. Ohjaaja pyytää leikkijöitä ottamaan tietyn määrän askeleita eteenpäin, kunnes seistään aivan kylki kyljessä. Piiriä tiivistetään niin paljon, että voidaan lopulta rutistaa koko ryhmää halaamalla.

 

Hyvien tapojen kotikylä

Mietitään yhdessä, miten kylässä voisi kaikilla olla hauskaa ja hyvä mieli? Mistä syntyy hyvä olo?Mitä ovat hyvät tavat? Miten yhdessä toimitaan?

 

Kylään kutsu

Vieraillaan vuorotellen jokaisen kotipesässä. Lapset saavat hetken miettiä, mitä kivaa heidän kotipesässään tehdään. Kun tullaan kylään, jokainen saa esittää vuorollaan toivomuksen. Toivomus (esimerkiksi laulu tai leikki) toteutetaan yhdessä.

 

Hyvät sanat

Mitä mukavia sanoja voi toiselle sanoa, jotta hänelle tulee hyvä mieli? Jokainen voi miettiä hetken, ja sen jälkeen lapset kutsutaan pareittain seisomaan kasvotusten. Toinen pareista on ensin kuuntelija, toinen saa sanoa hänelle keksimänsä mukavat sanat. Vaihdeteaan rooleja.

Kuiskausnimet

Lapset istuvat omilla paikoillaan nojaten päätään käsien varaan. Ohjaaja kuiskaa jonkun lapsen nimen. Se, joka kuulee nimensä kuiskattavan, nostaa päätään ja kuiskaa taas jonkun toisen nimen. Tätä jatketaan, kunnes kaikki ovat nostaneet päätään. Leikkiä voi jatkaa siten, että lopuksi yritetään arvat, kuka kuikasi hänen nimensä. Näin opitaan tunnistamaan muiden äänet.

Lisäkirjain

Lisätään jokaisen lapsen oman nimen perään yhdessä sovittu kirjain, esimerkiksi tarinan r­-kirjain.Kuulostellaan, millaisiksi nimet muuttuvat. Tehdään lasten nimistä yksittäiset kirjainkortit, ja muodostetaan niistä uusia nimiä. Mitkä kirjaimet ovat kaverin kanssa samoja?

Oman nimen salaisuus

Jokainen kirjoittaa oman nimensä paperille. Sen jälkeen kirjaimista saa sommitella niin montauutta sanaa kuin keksii. Kuunnellaan yhdessä jokaisen nimen salaiset merkitykset. Lapsetkirjoittavat oman nimensä. Etsitään yhdessä, miten monta yhteistä kirjainta niistä löytyy. Pienten kanssa etsitään muita yhdistäviä tekijöitä: punaiset paidat, kaltaiset sukat jne.

 

Hyvä ystävä

Lapset leikkaavat kartongista suuria kylän olioita. He saavat kirjoittaa tai piirtää olioihin symboleja siitä, millainen on hyvä ystävä. Valmiit otukset kiinnitetään seinälle, ja niitä tarkastellaan yhdessä.Lasten sanoitukset hyvästä ystävästä voidaan koota Hyvä ystävä ­huoneentauluun.

 

Magneetti

Kaikki lapset asettuvat vähän kauemmaksi toisistaan. Kun ohjaaja huudahtaa jonkun lapsen nimen,on toisten yritettävä mahdolllisimman nopeasti juosta tämän luokse ja kosketettava häntä. Se joka jää viimeiseksi, huutaa seuraavan nimen.

 

Yhteinen souturetki

Kaikki lapset ovat saaren otuksia. Otukset päättävät lähteä Tutterin veneellä souturetkelle.Venekunta kootaan siten, että lapset istuvat lattialle peräkkäin mahdollisimman lähelle toisiaan. He kuvittelevat pitävänsä airoista kiinni. Ohjaajan ohjeesta otukset lähtevät soutamaan ja yrittävät löytää saman rytmin. Kun rytmi on löytynyt, ohjaaja antaa lisäohjeita: soutakaa hitaasti, nopeasti, suuressa aallokossa, veneen kallistuessa vasemmalle, veneen kallistuessa oikealle, soudetaan eri tahtiin ja jälleen samaan tahtiin. Lopuksi rantaudutaan ja vedetään yhdessä vene maihin.

 

Otusten tunteet

Piirretään yhdessä ilmekortit, tai käytetään olemassa olevia ilmekortteja. Ilmekortit levitetään lattialle. Aluksi kortit käydään lasten kanssa läpi, jotta jokainen tunnistaa niiden esittämät tunteet. Ohjaaja luettelee erilaisia leikkiin liittyviä tilanteita, joiden mukaan lapset juoksevat ilmekortilta toiselle.

• Olet voittanut korttipelin.

• Olet pudonnut oksalta ja loukannut jalkasi.

• Potkaiset

vahingossa maalin jalkapallossa.

• Jäät kiinni siitä, että olet syönyt toisen herkut.

• Lempilelusi on

mennyt rikki.

• Joku on rikkonut rakentamasi pesän.

• Kiipeät liian korkealle puuhun.

• Pääset kaverin pesään yökylään.

• Joku nimittelee sinua.

• Ampiainen meinaa pistää sinua.

 

Tutter kylään

Lapset ovat piirissä. Jokainen on vuorollaan Tutterina ja poistuu ryhmästä odottamaan vuoroansa tulla sisään. Lapset sopivat keskenään, millaisella mukavalla tunteella ottavat Tutterin vastaan. Kun koputtaja astuu sisään, lapset osoittavat hänelle yhdessä sovittua tunnetta ilmeillä, eleillä tai sanoilla. Jokainen saa vuorollaan kokea vastaanoton. Leikin jälkeen kerrotaan, miltä tuntuu, kun otetaan lämpimästi vastaan. Leikkiä voi jatkaa siten, että koputtaja saa valita tunteen, miten koputtaa: koputa rohkeasti, vihaisesti, arasti, pelokkaasti jne.

 

Varjopiiperrys

Tutter halusi opetella piipertämään kuten toisetkin. Lapset jaetaan pareihin. Toinen asettuu kulkemaan toisen selän takana. Edessä kulkeva tekee jotain liikettä, jota perässä tuleva matkii, kunnes yllättäen kyllästyy ja lähtee tekemään omaa liikettään. Heti kun hänen parinsa huomaa perässä kulkijan hävinneen, hän siirtyy nopeasti vuorostaan seuraamaan tätä. Leikki jatkuu aina kuljettajan vaihtuessa.

Taikamatto

Tarvikkeet: 1–1,5 m kokoinen matto tai vahakangas. Lapset kutsutaan seisomaan maton päälle. Kerrotaan, että lähdetään mielikuvitusmatkalle. Matto nousee korkeuksiin. Kahdenkymmenen metrin korkeudessa se alkaa nykiä ja täristä. Lapsille kerrotaan, että matto on väärin päin. Se pitää kääntää. Kukaan ei kuitenkaan saa astua maton päältä pois, sillä se on korkealla ilmassa.Tehtävänä on ratkaista ongelma yhteisvoimin ja kääntää matto.

 

Anteeksi pyytäminen ja antaminen

Tarinassa Pulmalle tuli paha mieli. Miksi Pulma pahoitti mielensä? Mistä sinulle tuli viimeksi pahamieli? Mikä siihen auttoi? Miten me voimme vaikuttaa siihen, jos jollekin tulee paha mieli? Lapset miettivät tilanteita, joissa täytyy pyytää ja antaa anteeksi. Pienissä ryhmissä lavastetaan pehmoleluilla tai tehdyillä massaotuksilla erilaisia anteeksipyytämistilanteita. Halutessa näistä tilanteista voidaan ottaa valokuvia ja tulostaa ne. Paperille voidaan lisätä puhekuplia. Valmiista kuvista keskustellaan lasten kanssa. Jos kuvia ei käytetä, voidaan tilannelavasteista keskustella yhdessä.

Pulman tuntemukset

Lapset istuvat piirissä. Jokaisella on rytmisoitin. Lapsia pyydetään soittamaan ohjaajan antaman ohjeen mukaisesti. Tarkoitus on eläytyä Pulman tunteisiin. Lapsia kehotetaan ilmaisemaan soittamalla kun Pulma…

• hiipi saarella
• hyppii iloisesti • juoksee karkuun • haluaa leikkiä
•pelkää
• on harmissaan
• suuttuu
• on surullinen
• nauraa pilkallisesti
• häpeää
• pyytää anteeksi
•on iloinen
• pitää hauskaa kavereiden kanssa

 

Peukutusta

Lapsille kerrotaan kuvauksia erilaisista saaren sosiaalisista tilanteista ja ristiriidoista. Lasten tehtävä on arvioida, onko tilanne oikein vai väärin. He saavat ilmaista mielipiteensä peukuttamalla. Ylöspäin = oikein, alaspäin = väärin.

• Porjuska ottaa piloillaan Mitin lelun ja siirtää sen kokonaan toiseen paikkaan.
• Nanokki nappaa käpälällään vihreän mehumukin Mitiltä.
• Pulma kertooPorjuskalle jutun Ruohopäästä, vaikka ei tiedä pitääkö se paikkaansa.
• Mitti rikkoo punaisen propellin.
• Pulma nipistää Tutteria kipeästi.
• Nanokki ohittaa toiset ruokajonossa.
• Mitti pyytää kaikkia pesemään tassunsa ennen ruokailua.
• Pulma tönäisee Tutterin kauemmaksi, ettei Tutter polta häntäänsä nuotiossa.
• Paltimo sitoo Tutterin veneen tiukasti puuhun, ettei tuuli vie sitä.
• Porjuska ei halua kuunnella toisten ehdotuksia leikeistä.
• Pulma ottaa pesässä Mitin peiton itselleen.