Liberiassa naiset toimivat yli uskontorajojen

Nobelin rauhanpalkinto
Nobelin rauhanpalkinto

”Valtion rinnalla kansalaisyhteiskunnan, uskonnolliset yhteisöt mukaan lukien, rooli yhteiskunnallisen rauhan rakentajana on ratkaiseva, erityisesti hauraissa valtioissa. Mitä heikommasta valtiosta on kyse, sitä merkittävämpi on uskonnollisten ja vakaumuksellisten instituutioiden rooli. Uskonnolliset ja vakaumukselliset yhteisöt saattavat tarjota keinon suojautua globalisaation epätoivotuilta sosiaalisilta vaikutuksilta, kuten voimattomuuden tai vierauden kokemuksilta. Konflikteja ja muita kriisejä kohdanneet jäävät helposti viranomaisten tuen ulkopuolelle erityisesti maissa, joissa ei ole vahvaa sosiaaliturvajärjestelmää. Pakolaisuuden tai muiden syiden vuoksi kotiseuduiltaan lähteneet jäävät myös paitsi perhesuhteisiin perustuvia suojaverkkoja. Ihmiset saavat uskonnoista ja vakaumuksista välineitä selvitä kriiseistä ja palata arkielämään.

Vakaumuksen perusteella toimivat liikkeet antavat autoritäärisen hallinnon alaisuudessa periksi usein vasta aivan viimeisinä, jos silloinkaan. Esimerkiksi Liberiassa eri uskontoja edustavat naiset kyllästyivät pitkäkestoiseen sisällissotaan. Naiset järjestäytyivät edistämään rauhanneuvotteluja väkivallattomasti ja konkreettisin toimin sekä ajoivat menestyksellisesti oikeuttaan osallistua rauhanneuvotteluihin. Toiminta sai Ellen Johnson Sirleafin kautta Nobelin rauhanpalkinnon 2011.” (Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka, SEN 2013, s.21)

Palkinnon jakoivat Liberian presidentti Ellen Johnson Sirleaf, liberialainen rauhanaktivisti Leymah Gbowee ja jemeniläinen demokratia-aktivisti Tawakkul Karman.

”Ellen Johnson Sirleaf on Afrikan ensimmäinen demokraattisesti valittu naispuolinen presidentti. Virkaan tulonsa jälkeen vuodesta 2006 hän on auttanut varmistamaan Liberiassa rauhaa, talouden ja yhteiskunnan kehitystä ja on vahvistanut naisten asemaa” (HS 7.10.2011)

Leymah Gbowee ”liittyi naisten rauhanjärjestöön (WIPNET) ja oli mukana kokoamassa Liberian kristillisten kirkkokuntien naisia yhteisen rauhanvetoomuksen tueksi. Pian kristityt naisaktivistit aloittivat yhteistyön Monrovian musliminaisten järjestön kanssa. Vuonna 2002 syntyi Liberian rauhan joukkoliike. Naiset päättivät lopettaa sodan. He pukeutuivat rauhan merkiksi valkoisiin teepaitoihin, ja uhmasivat asejoukkoja kokoontuen toreille rukoilemaan, laulamaan ja osoittamaan mieltään.” HS 7.10.2011

”Jemeniläinen Tawakkul Karman on kolmen lapsen äiti, joka johtaa paikallista Naistoimittajat ilman rajoja -ryhmää. Nobel-päätöksen mukaan hänellä on ollut johtava rooli kamppailussa Jemenin naisten oikeuksien, demokratian ja rauhan puolesta, komitea perusteli.” HS 7.10.2011